Elämänkertani

Kirjailija Salli Lund (o.s. Mäkelä) Lauloi kauloi elämän laine
vaahtoa viskoi, kaarnoja kietoi
kalliorannalle roiskutellen.
Tuulin tuiversi
aalloilla uhkasi
vihojen vihmoja viuhutellen.
Jylisi, iski ja löi
salamoita.
Vastatuulessa
kiskoen soudin
huovaten, hinaten,
kuitenkin voitin.
Koivikkolehdonkin
rannalle soitin
tuohitorvella.
Enpä moiti.
Taakseni katsoen ylpeilen noista.
Eteeni katsoen yhäti toistan:
päivänhuilua kerran soitan.

- Salli Lund, 1950

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Museolle murtauduttu!

Todella ikäviä uutisia – 28.2.-1.3.2015 välisenä yönä on Muhoksen kotiseutumuseoon murtauduttu. Etuoven lukko oli väännetty auki sorkkaraudalla. Monenlaista tavaraa oli kadonnut: seinäpuhelin, koko rahakokoelma, Arabian astiasto, tuliaseet, ompelukone, ym. Arvokkaimmat esineet lienevät olleet tsaari Nikolai II:n kruunajaiskupit 2 kpl vuodelta 1896 ja ennen kaikkea kirkko-osaston seinältä viedyt kaksi kynttilälampettia vuodelta 1732. Poliisi on käynyt heti aamulla museolla, kun asia havaittiin ja tehtiin ilmoitus. Mahdolliset havainnot suoraan Oulun poliisille numeroon 029 541 6194. Lisää kuvia varastetuista esineistä Kotiseutuyhdistyksen sivustolla (klikkaa linkkiä).

Jos olette Facebookissa, jakakaa em. kotiseutuyhdistyksen linkkiä! Kiitos!

Tallennettu kategorioihin yleistä | 1 kommentti

Kansalliseepos Kalevala tänään 180 vuotta!

Kalevala

Kansalliseepoksemme Kalevala täyttää tänään 180 vuotta! Nyt on myös erityinen juhla-aika sillä Kalevala on ilmestynyt Karjalan Sivistysseuran toimesta sen alkuperäismurteella eli vienankarjalaksi. Kalevalaahan on käännetty useille kymmenille eri kielille, mutta sitä ei ole aiemmin painettu sen alkuperäismurteella. Kirjan julkaisu tapahtui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa keskiviikkona 25.2.2015. 1

Topelius vanhemman perhekuva Eepokseemme syntyyn on suuresti vaikuttanut Sakari (Zacharias) Topelius vanhempi (s. 1781). Hän puolestaan liittyy Laitasaareen muunmuassa siten, että hänen isoisoisänsä Kristoffer Topelius (s. n. 1703) pakeni Isovihan aikana Laitasaaren Lumiaisissa sijainneelle piilopirtille. Tästä kertoo sivustomme artikkeli Koivu ja Tähti.

Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa Kalevalan runoista on kerätty. Tämä kalevalainen runopesä löytyi alkuaan piirilääkäri Zacharias Topeliuksen kiinnostuksen avustamana – hän nimittäin kirjoitti jo vuonna 1803 muistiin runoja Suomen alueella kulkevilta laukkukauppiailta. Hänen kolmannessa julkaisemassaan vihkossa viitataan jo Vuokkiniemeen ja viimeisessä eli neljännessä julkaisussa hän kertoo suoraan mistä runoja löytää. Hän on kirjoittanut runovaroista näin:

Yksi ainoa maanpaikka, sekin Suomen piirin ulkopuolella, tai muutama pitäjäs, Arkangelin läänissä erinomattain Vuokkiniemen Pitäjäs, säilyttää vielä vanhat tavat, ja vanhan urosväen jutut vilpitönnä ja puhtaana. Siellä veisaa Väinämöisen ääni, siellä soipi vielä Kantele ja Sampo.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen, yleistä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Mattilan Jenni-mummi

Mattilan Jenni Tyttärentytär kertoo mummistaan Jenny Elisabet Mattilasta (s. 23.5.1905) joka asui ensin Kärnäntiellä Mattilassa, myöhemmin Romppaisentiellä Hautala -nimisessä talossa.

Jenni-mummi oli iloinen ja ahkera. Jenniä ei rasittanut työt koskaan, aina oli aikaa auttaa naapureitakin. Monet kyläläiset muistavat Jennin hänen heleästä naurustaan. Mummi oli monitaituri; leipoi leivät ja pullat, teki navettatyöt ja oli pellolla. Ompeli kotiväelle vaatteet ja joskus kyläläisillekin. Toimi myös ulosvetäjänä eli lapsenpäästäjänä eli kätilönä. Paransi samalla luonnonlääkkeillä ihmisiä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila | Avainsanoina , , | 7 kommenttia

Aku Pakinoi – Liikkuvaa museotavaraa (1946)

Muhoksen rautatieasema (1927) Salaperäinen otsikko – vai voitko aavistaa, lukija? Totta kai – olethan matkustanut paikallisjunassa. Esim. tässä meidän jokivarren ”vaalalaisessa”. Mikä kodikas laitos! Toisinaan lämmintä kuin saunan löylyssä, joskus kylmä ja vetoinen kuin saunan eteinen – sellaisen maalaissaunan. Matkustava yleisö – puhdasta maatiaista – ei mitään kansainvälistä sekasotkua, enemmän tai vähemmän tuttuja naapureita ja naapureitten naapureita. Lammasturkkia ja lapikasta. Kessusätkän suitsuttavaa sakeutta ja pillitupakan hienoimpia kiemuroita läpinäkymättömänä sumupilvenä. Useissa vaunuissa sakean usvan läpi rusottaa epäselvästi kaasulampun särensilmä, mutta jokin vaunu on kokonaan pimeä. Onko se yleisön toivomuksesta sillä tavalla, vaiko vain tapaturmaisesti – ota ja arvaa. Siksi se kai on, koska erään nuoren parin siihen astuessa se sievempi tokaisee: – Täällähän on mukavaa!

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Jättiläistarinoita – osa 9, Montta

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

Niskakosken kuohut Montta oli eriskummallinen mies, jonka syntyperää ei kukaan tuntenut. Muutamat sanoivat hänen olleen Venäläisen toiset Lappalaisen. Mitkä arvelivat häntä Turjalaiseksi, mitkä Karjalaiseksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaressa maksettiin ikkuna- ja ylellisyysveroa

Ikkuna- ja ylellisyysveroluettelo vuonna 1798

ikkunat_laitasaari Ovi- ja ikkunavero oli voimassa vuodesta 1743 eteenpäin aina vuonna 1809–10 voimaan astuneisiin uusiin määräyksiin. Veron perusteena oli rakennuksen ovien ja ikkunoiden lukumäärä, jonka avulla katsottiin voitavan määrittää talon omistajan veronmaksukykyisyys. Veron etuna oli, että rakennuksen koko voitiin arvioida verotusta varten menemättä rakennukseen sisälle. 1 2

1 riikintaaleri = 48 killinkiä = 376 runstykkiä, 1 killinki = 12 runstykkiä

Ikkuna-aukot - Fönster Lufter Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Runeberg ja von Essen suvut Laitasaaressa

Tästä Runebergin päivän artikkelista huomaa miten paljon Laitasaaresta on yhtymiä Suomen historiaan – runoilijan isän Lorenz Ulrik Runebergin voidaan olettaa saaneen alkunsa täällä! Runeberg kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinoissa kapteeni von Essenistä, jonka perhe asui Hakkarilan sotilaspuustellissa. Siellä asui myös von Essenin sisar Beata, joka on Suomen presidentti K. J. Ståhlbergin esiäiti.

Johan Ludvig Runeberg (s. 5.2.1804 Pietarsaari, k. 6.5.1877 Porvoo – kuvassa Sakari Topeliuksen kanssa) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin isänmaallista. Hän on ollut arvostettu myös Ruotsissa ja hänen tuotantonsa vaikutti suuresti koko ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, johon asemaan hän nousi jo elinaikanaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren kuvat – lue tämä!!

Olkaa hyvät ja lukekaa sivuston Ohje http://www.laitasaari.fi/ohje/

sekä Useasti kysyttyä http://www.laitasaari.fi/useasti-kysyttya/

Älkää lähettäkö kuvia minun osoitteeseeni – tukitte sähköpostini!!

Kiitos!

-Solja

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 3

Aurora oli aikansa vanki

Pappilan salissa fiikuksen alla Mummo puhui käheällä äänellä, melkein kuiskaten. Vamma oli seuraus lapsuusiällä tehdystä, epäonnistuneesta kyhmyleikkauksesta äänihuulissa. Musikaalinen tyttö ei enää sen jälkeen kyennyt laulamaan, mutta puute korvattiin siirtymällä pianonsoittoon. Nuori Aurora eli Ruuri (Rori) osoittautui niin lahjakkaaksi, että hänen soitonopettajansa suositti jatko-opintoja Helsingissä, jopa ulkomailla.

Suunnitelma hyytyi kuitenkin käytännön vaikeuksiin. Rautatietä Pohjois-Suomeen ei tuolloin vielä ollut. Satojen kilometrien rekimatka Muhoksen pappilasta läpi Suomen – näin mummo kertoi – oli vanhempien mielestä saattajineenkin liian vaivalloinen ja vaarallinen. Niin pianistin ura jäi. Kun opintiekään ei viime vuosisadan tytölle auennut, Auroran tulevaisuus sulkeutui kodin seinien sisälle, perinteiseen naisen rooliin.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , , | Jätä kommentti