Laitasaari-Seura kiittää jäseniään!

Joenneito Kiitämme kaikkia jäsenmaksunsa suorittaneita! Kiitos myös kyläkirjaprojektimme painatusrahaston kartuttamisesta vapaaehtoisin lahjoituksin. Sen voimin pystymme aloittamaan ensimmäisen kirjan materiaalin viimeistelyn ja taiton kuluvan vuoden lopulla.

Joka vuosi olemme pitäneet kesäpaussia – näin teemme nytkin, koska molempien pääkirjoittajien kiireisintä työaikaa on kesä. Ajastetusti ilmestyy sivustolla kuitenkin artikkeleja myös kesän aikana – niitä odottaa jonossa tällä hetkellä 19 kpl.

Kokeilemme sivuston rajaamista joksikin aikaa vain jäsentemme käyttöön. Mikäli haluat lukea Laitasaaren tarinoita myös kesän aikana tervetuloa jäseneksi!

Tutustu seuraan täällä ja täytä jäsenlomake täällä. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostilla laitasaari.seura [at] gmail.com

Jäsenille lähetetään sähköpostilla tunnukset ja salasanat ensi viikon aikana.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Rahkon isännän äkkikuolema

Juho ja Valpuri Rahkon hauta Rahkon no 11 vanha isäntä lähti jalkapatikassa sukuloimaan Liminkaan lokakuun lopussa 1890. Mikä oli niin tärkeä asia, että räntäkelien aikaan, tai kenties jo alkutalven lumilla piti lähteä ilman hevoskyytiä reissuun? Vaimo oli kuollut jo 14 vuotta aiemmin, joten lähes 78-vuotiaalla vanhuksella ehkä oli vain tarve käydä tapaamassa sukulaisia vielä kerran. Vanhan isännän taival päättyi kotimatkalla kesken matkan äkkikuolemaan. Matkalaisen tiellä kohdanneesta kuolemasta mainittiin sanomalehdessä.

Rahkon isäntänä 1844-86 vaikuttanut Juho Jaakonpoika Pietilä (myöh. Rahko, s. 20.3.1813, k. 27.10.1890) oli syntynyt Lumijoella. Sieltä hänen tiensä kulki Liminkaan Limingan kylän Pietilän taloon isänsä ja äitinsä kanssa. Isän kuoltua 1824 Juho muutti 15-vuotiaana 1828 Muhoksen Laitasaareen Rahkoon, äitinsä avioiduttua talon isännän Matti Rahkon ent. Karhu kanssa. Kun Juho nai Limingasta Vappu Erkintytär Pyhtisen, oli Limingassa ja Lumijoella sekä Juhon että vaimon sukulaisia, joiden luona kyläiltiin.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sivuston materiaalin kopiointi kielletty

Jälleen kerran on törmätty sivuston materiaalin luvattomaan kopiointiin. Se on erittäin ikävää ja yleensä kopioija jää asiasta kiinni. Mikäli huomaat kuviamme tai tekstejämme käytetyn jossain muualla, lähdettä mainitsematta, laitathan viestiä asiasta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Rahko no 11 historia

Rahkon talo Tämän talon historiaa on veivattu – historiallisen kauan! Ainakin jos sivuston aikajanalla mitataan. Koska kirjoitin aiemmin Hyrkistä no 12, oli luonnollista että koetan saada Rahkonkin asujaimiston kasaan – onhan Hyrkki aikoinaan Rahkosta jaettu. Rahkosta lohkotun Rahkolan talon historiaa kokosin myös, taisi olla niitä ensimmäisiä kirjoitelmia.

Rahkoa jopa 1500-luvulta lähtien asuttanutta sukua muutti talosta joen toiselle puolelle Hyrkkiin vuonna 1828. Sieltä he lähtivät pois vuonna 1915 kun myivät tilan Kinnusille. Viimeiset vanhan Rahkon suvun edustajat asuivat Hyrkistä lohkotussa Nikarassa vuoteen 1934 saakka, tosin silloin se oli ollut jo pidempään vain kesäasuntona.

Rahkon tila on edelleenkin taloon vuonna 1828 Limingasta tulleen suvun omistuksessa eli yhteensä 187 vuoden ajan (2015).

Nyt onkin taas iso liuta ihmisiä, joita on kiitettävä avusta – toivottavasti en unohda ketään – Paavo Rahko, Kaisu Rahko, Pete Silenius, Ritva Nygren ja Maj Öström. Ja tietysti Sari, joka on kaivellut niitä kaikkein muinaisimpia asukkaita!

Rahkosta on paljon kuvia, mietin että niitä pitäisi ehkä vähän karsiakin – mutten raskinut poistaa yhtään!

Lue Rahkosta lisää tämän linkin kautta.

P.S. Pete – käypä Rahkolan sivulla – löytyi hieno kuva talostanne!

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 5

Viinikasta Monolaan

Korivaaralta Viinikkaan Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä; aviomiehellähän oli Oulussa viisi virkaa.

Osasyy muuttohaluun on saattanut olla myös väitetty romanssi Viinikan karjakon ja Vilhon välillä. Kun vanhempien mielestä avioliitto ei tullut kysymykseenkään, siinä nähtiin myös syy Vilhon sairastumiseen skitsofreniaan 21-vuotiaana, lähes valmiina maisterina.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Puhe äitien päivänä 8.5.1927

Äitienpäivä Hyvät kuulijat!

Tänään vietetään koko maassamme äitien päivää. Tämä päivä on omistettu äideille ja heidän suuriarvoiselle tehtävälleen. Me myöskin olemme järjestäneet vaatimattoman juhlan palauttaaksemme muistiin äidin tehtävän tärkeyttä ja herättääksemme sille enemmän ymmärtämystä ja tunnustusta kuin jokapäiväisessä elämässä on tapana. Ja kumminkin, jos kenenkään tehtävä on tärkeä, ja vastuunalainen, on se juuri äidin. Voikohan ihmiskieli lausua jotain toista sanaa, mikä sointuisi niin kauniilta ja olisi täynnä arvaamatonta rakkautta ja hellyyttä ja mikä sisältäisi niin monia muistoja, kuin juuri äidin nimi? Mahtaneeko olla niin kovaa sydäntä, niin syntien tahraamaa mieltä, mikä ei sulaisi äidin muiston ääressä?

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero, yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Koskenniska no 77 historia

Koskenniska eli Vaara, veneessä Yrjö isäntä Koskenniskan uudistila perustettiin 1800-luvun ensivuosina Sanginjoen varrelle. Tilannimenä on myös ollut Vaara.

Koskenniskaa on omistanut vuodesta 1831 lähtien sama suku, eli jo 183 vuoden ajan (2015). Talon historiikin voit lukea tämän linkin kautta.

Lämmin kiitos omistajasuvulle avusta asujaimiston selvittämisessä sekä upeista kuvista!

Tallennettu kategorioihin 77 Koskenniska | Avainsanoina | Jätä kommentti

Hauskaa Valpuria!

Hilli ja Kalle Strömmer

Toivotamme Hauskaa Vappua kaikille laitasaarelaisille ja tämän sivuston lukijoille!

P.S. Kuvassa Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmer ylioppilaslakki päässä siman juonnissa vaimonsa Hiljan kanssa. Katso pappilan kuvia täältä.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 11, Montan kuolema

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Tämä artikkeli on sarjan viimeinen. Kaikki jättiläistarinat löydät tämän linkin kautta. Kiitos Raimolle näiden kokoamisesta!

Koski kuohuu Mutta koskenhaltiaa ei tämmöinen tuuma ensinkään tyydyttänyt, häntä päinvastoin suututti Montan kavaluus. Hän kosti. Vähän matkaa kosken alapuolella oli vesipyörre, jossa puun näköinen esine pyörien kellui. Montta tunsi sen samaksi kuusoseksi, joka ennen oli ollut hänen purjeenansa ja vast’ikään hänen oivana oppaanansa kosken kuohujen keskitse. Hän päätti ottaa puun ylös ruuheensa, kukapa tiesi miksi tuo vielä voi hyväksi olla. Hän tarttui käsin puuhun, mutta vetikö samassa haltia puuta toisesta päästä, vai mikä lienee, mutta horjahti suinpäin hän veteen pudota pulahti ja katosi arkkuineen päivineen pyörteeseen. Tyhjänä, pohja yläilmoihin kääntyneenä, jatkoi ruuhi hiljaista kulkuansa jokea alaspäin. Haltia otti väkivallalla mitä hänelle oli tuleva vieläpä kuolemallakin rankaisi lupauksen rikkojaa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rönkön höyrymylly

Heinäntekoa Monolassa Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti