Kuvien tunnistamista – perheet

Hakkarilan ja Aholan kuvia Huomasimme Soljan kanssa, että sivustomme kuvissa on edelleen paljon tunnistamattomia. Nehän on jaoteltu teemoittain: naisia, miehiä, lapsia, perheitä ja ryhmiä. Toivoisimme lukijoidemme katselevan kuvia ja muistelevan keitä nämä kuvissa olevat henkilöt mahtaisivat olla? Näyttäkääpä kuvia vanhemmillenne tai muille iäkkäämmille sukulaisille.

On todella suuri harmi, jos kuvat jäävät täysin tunnistamattomiksi. Pidempään (yli 2 vuotta) tunnistamattomina olleita joudumme poistamaan, jotta vapautamme tilaa uusille kuville.

Kuvissa on numerot. Laittakaa tunnistuskommenttiinne ko. numero niin tiedämme mistä kuvasta on kyse. Arvaillakin saa – monesti se auttaa oikeiden henkilöiden löytymistä.

Otamme ensimmäisenä talkoot Perheet -kuvagalleriaan, joka löytyy kun klikkaat tästä.

Kiitos avusta jo etukäteen!

P.S. Muistattehan että myös talokuvissa on tunnistamattomia – sellaiset galleriat on merkitty tähdellä (*).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Tihinen no 6 historia

Tihinen v. 1739 Vikarin kartassa Tämän tilan kohdalla ei voi kehua, että olipa mukavaa ja olipa helppoa! Ehei, melko hikinen puserrus kaiken kaikkiaan, sen verran kiemuraiset olivat tilan asujaimistojen liikkeet aina 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Paljon samannimisiä ihmisiä ja epäselviä patronyymejä – otapa niistä sitten tolkkua!

Tihisen historian kirjoittaminen oli pysähdyksissä koko kesän ajan, en ehtinyt saati jaksanut paneutua siihen ollenkaan.

Historia on koottu useamman henkilön tutkimuksista – Pekka Karppilan, Raimo Rannan ja Ritva Nygrenin – sekä omistani. Kiitos ahkerille avustajillemme jälleen!

Tällainen siitä tuli ja aavistelen, että tätä vielä vähän viilaillaan – tai sitten ei :-)

P.S. Kuten huomaatte, kuvia ei Tihisestä tai talon asukkaista juuri ole. Kiitollisuudella niitä vastaanottaisimme!

Tallennettu kategorioihin 6 Tihinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – kätkyt

Siepon kätkyt Lapsen sänky

Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Kustaa Ojala, Sieppo no 20.

Poikittaisjalaksinen kätkyt, vihreäksi maalattu. Jalaksien alapinnat päällystetty pellillä. Päädyissä ja reunoissa hillityt muotoleikkaukset.

Puuta ja metallia.

105 cm x 47 cm x 54 cm

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku Pakinoi – Linja-auto ja pikajuna (1946)

Muhoksen bensiiniasema (1927) Ne kaksi ovat nykyisin hienoja mööpeleitä  –  ne eivät seisahdakaan joka pysäkillä eikä pienillä asemilla. Niillä on kova kiire eivätkä ne tunne pieniä pennejä; joo,  markka-automaatit ovat erikseen, ja isot pelurit käyttävät vain kuvaseteleitä.

Tätä meidän jokilinjaakin hyrräsivät ennen Vuoritsalon Hanneksen hienot ja mukavat bussit, ja tilaa oli yllin-kyllin  –  sai vaikka naapuriin pyörähtää korvikkeelle (anteeksi: kahville). Ne olivat paikallisjunia, kansa piti niistä ja ne kansasta.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Mäntylä – Tyllinojan torppa

Mäntylän vanha paarakennus Tyllinojan tilan historiatiedon keruun yhteydessä tuli esille tila nimeltä Mäntylä. Jo aiemmin keskustelimme talosta Anna Heikinheimon kanssa ja kun Tyllin omistaja Kaarlo Mertaniemikin tiesi siitä paljon, oli tehtävä verrattain helppo.

Ja mielenkiintoinen! Tämän talon historiaan liittyy kaikkien tuntema Timo T. A. Mikkonen. Miten – lue siitä tämän linkin kautta.

Valokuvista kiitos Mäntylän nykyisille omistajille!

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Monola rakennettiin sotarovastin leskelle

Hedvig Aurora "Ruuri" Aulin Monolan historiaa koottiin jälleen useamman henkilön yhteistyönä. Olen monesti veneillyt talon ohi – hiihtänytkin – ja miettinyt, mikähän tämä on. Vanha ilmiselvästi!

Kesällä taas ajettiin veneellä joella ja kas kummaa, parin päivän päästä Ylä-Monolan omistaja tulikin aivan yllättäen tapaamaan minua. Hänellä oli paljon valmista aineistoa tilasta ja sen historiasta. Siitä oli hyvä aloittaa ja pikkuhiljaa tietoa ja vanhoja kuvia löytyi sieltä täältä.

Niistä koottiin tämä tarina – lue lisää Monolan historiasta täältä.

Kiitokset Thor Andersen, Ritva ja Erik Hägglund sekä Anna Heikinheimo!

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina | Jätä kommentti

Sana

Väärän talon väkeä, Oulujoki taustalla

Väliin päilyy aatossilta
kirkkaana kuin järven pinta,
asiaa ois mielin määrin
sen kun tuosta kokoon käärit
runonviehkuroille taitat
uutisrieskan, tuumit, laitat  –
taikka paksun limpun paistat.

Sanaa on niin monenlaista
lämmintäkin, malttavaista.
Sana on kuin raitin väki
yhden hyväks kaikki näki
käypäseksi kaikin puolin
rehellinen sana, suorin.

Toinen sana  –  torninnaakka  –
kirkuu  –  kuuluu kuuhun saakka.
Tai on yksiöistä jäätä
haperoa toinen puoli.
Eihän tuosta kukaan huoli.

Mutta joskus elontiellä
työt kun luontuu, sanat meillä
toisinaan tien viertä kaahaa
taikka jälkeenjääden laahaa.

Työllä maailma on luotu.
Hyvät kädet kelle suotu
töissään elävä on aina
unholaan ei aika paina.

Siitä sanaa pitäis saada
kuluneita syrjään laasta.
Minä lupaan:  työni tupaan
raahaan sanataakan vakaan
jätän jälkeen turhat paukut  –
seulon siemensanain jyvät
niistä kasvaa touot hyvät.

Ystävyyden otin mukaan
ei kai väitä vastaan kukaan.
Sille kasvupaikan laitan
ohikulkeville taitan.

- Salli Lund, 1951

P.S. Tunnistatko kuvan ihmisiä? Näkyykö taustalla Oulujoki? Klikkaa kuvaa isommaksi.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | 3 kommenttia

Tyllinoja no 46 historia

Tyllin rakennuksia Kirjoittelin myös Tyllinojan no 46 historiaa ennen kesälaitumille kirmaamista. Sain hienosti apua Kalle Mertaniemeltä, joka on nykyinen Tyllin omistaja. Kallen kanssa hoksasimme tämän selvittelyn tiimoilta, että mehän olemme 7. serkut Hartikoiden kautta!

Lueskelin jälleen vanhoja sanomalehtiä ja sieltä löytyi hauska artikkeli kenttätansseista liittyen Tyllinojaan. Artikkeli on vuodelta 1895 Oulun Ilmoituslehdestä:

Kenttätanssia on tänäkin kesänä pidetty Muhoksella. Sunnuntai-iltoina melkein säännöllisesti kokoupi lukuisasti aina nuorta kansaa muutaman metsän keskessä siaitsewalle kentälle Tyllinojan talon läheisyydessä. Siellä harpun soitolla myöhään yöhön asti huwitellaan itseänsä ja hypitään wäsyksiin asti ja sieltä palatessaan häiritään useinkin rauhallisten ihmisten yönlepoa. Palkkawäki kun tämmöisessä tilaisuudessa yönsä wiettää, niin on arwattawa, että sen maanantai aamuin on kowin waikea työhön lähteä, kun ei nuo huwit wastaakaan sitä lepoa, minkä ihminen yöllä tarwitsee. 1

Vuonna 1897 Tyllinojassa sattui tulipalo ja siitä kirjoitti Oulun Ilmoituslehti. 20. syyskuuta oli Tyllinojan navetta, talli ja muita ulkohuoneita palannut poroksi. Vaara oli myös uhannut asuinrakennustakin, mutta kovalla ponnistuksella talon palo oli saatu estetyksi. Tuli oli päässyt irti karjakeittiöstä. Rakennukset olivat kuulema olleet vakuutetut, joten ilmeisesti se korvasi vahinkoja. 2

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja | Avainsanoina | Jätä kommentti

Oulujoen Tervasoutu

Tervasoutu Oulujoen Tervasoutu 13.-14.6.2014 oli 30. kerta ja juhlasoutu

Veneet lähtivät Vaalasta perjantaina kohti välietappia Muhosta. Soutamaan pystyi lähtemään myös Muhoksen venesatamasta lauantaiaamuna. Venekuntia oli tällä kertaa seitsemän, parhaimpina aikoina niitä oli yli 20. Mukana olleena voin suositella tätä muillekin laitasaarelaisille. Nyt monessa veneessä oli vapaita paikkoja.

Maantietä liikkuessa ei voi nähdä sitä kauneutta mitä joelta katsottuna näkee. Kun lähdetään soutamaan Muhokselta, tulee ensimmäisenä vastaan Rovastinsaari mahtavine vanhoine puustoineen. Saaren kahtapuolta näkee Hartikan, Koivikon ja Koortilan talot.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tapio no 26 historia

Poromerkki Pikkuahot Kirjoitin ennen kesälaitumille lähtöä Tapion no 26 historiaa. Kävin myös silloin skannaamassa Kallion tilalla nipullisen kuvia tilasta ja asukkaista, joita minulle olivat keränneet Pikkuahojen jälkeläiset. Suuri kiitos siis niistä – kuvat aina elävöittävät talohistorioita.

Tapion tilalla on aikojen saatossa asunut Kärniä, Hiltusia, Tihisiä, Kontuja, Putaaloita, Manamansalon Haatajia ja sitten siihen lopuksi muutti Pikkuahojen eli Otavan sukua Pudasjärveltä. Kaivelin vanhoja sanomalehtiä ja niistä löytyikin Juho Jaako Pikkuahosta (s. 1856) muutamia pieniä mainintoja. Juho Jaako ilmoitti Kaiku-lehdessä v. 1899 isänsä poromerkin käytöstä. Hän kielsi siinä julkisesti kenenkään muun sitä käyttämästä. Siitä siis selvisi, että Juho Jaako ja hänen isänsäkin ovat olleet poromiehiä. Vuonna 1903 hän kauppasi vapaaehtoisella huutokaupalla Pudasjärven Hetekylän Pikkuaho -nimisestä talostaan irtainta omaisuutta sekä tukkimetsän vuonna 1903. Ilmeisesti hän oli jo tuolloin muuttopuuhissa tänne Laitasaareen, koska tilan tukkimetsäkin myytiin.

Lisää suvun elämästä voi lukea siis nyt Tapion no 26 sivulta.

Mikäli sinulla on lisätietoja Tapion tilalla mainituista henkilöistä, otamme niitä mielellämme vastaan.  1 2

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio, 26 Tapio - Kallio | Avainsanoina | 2 kommenttia