Laitasaaren historiasivusto 3 vuotta

Neitoja rannalla Tunnistatko näitä ihania neitokaisia Oulujoen rannalla – klikkaa kuvaa isommaksi!

Aika rientää – mutta paljon on saatu aikaiseksi!

Kolmessa vuodessa sivustolle on koottu

  • historiikkeja yli 60 talosta ja useamman historiikki on viimeistelyä vaille valmis
  • sivuja yhteensä 420 kpl (mm. talosivut ja niiden kuva- ja tarinasivut)
  • artikkeleja 463 kpl (eli etusivun tarinoita – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä)
  • valokuvia 1.619 kpl

Tuona aikana sivustolla on

  • käyty yli 171.589 kertaa – viimeisen vuoden aikana n. 5.000 käyntiä kuukaudessa
  • käynyt yli 69.000 eri lukijaa
  • sivukatseluja yli 676.000
  • lukijoista 60% on uusia ja 40% sivustolla jo aiemmin käyneitä, eli uusien lukijoiden määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana.

Sivusto avattiin – lue artikkeli tästä; sivusto vuoden ikäinen – lue artikkeli tästä; sivusto kahden vuoden ikäinen – lue artikkeli tästä.

Suuret kiitokset kirjoittajillemme, Laitasaari-Seuran jäsenille, sekä kaikille muillekin jotka ovat edistäneet Laitasaaren kylän historiankeruuta! Seuran jäseneksi voit liittyä täältä (klikkaa linkkiä, avautuu uusi ikkuna) – tuet samalla toimintaamme!

Projektin tavoite on saada ensimmäinen osa kylähistoriikkia painettua kirjaksi – alustava aikataulu on talvi 2016.

Seuraavassa Laitasaari-Seuran hallituksen kokouksessa pohditaan myös, pidämmekö sivuston edelleen kaikille avoimena. Toinen vaihtoehto on että rauhoitamme sen vain jäsenille, jolloin kirjoittajat ehtivät paneutumaan tärkeimpään asiaan eli talohistoriikkeihin. Tätäkin asiaa voi ja saa kommentoida!

Tallennettu kategorioihin yleistä | 4 kommenttia

Mummon luona Monolassa – osa 4

Maan suola

Strömmereitä pappilan salissa Äitini Toini Wirkkula, o.s. Aulis, oli hyvin kiintynyt enoonsa Samuel Abraham Strömmeriin (1854-1923), joka olikin ollut hyvin mukava mies. Jo esikoistaan odottaessaan äiti oli päättänyt, että juuri Samppa-enon hän haluaa lapsensa kastamaan. Pian olisikin ollut liian myöhäistä. Muhoksen kirkkoherra Samuel Abraham Strömmer kuoli 5.7.1923, kolme kuukautta sovittujen ristiäisten jälkeen. Hänen muistokseen annettiin myös perheemme nuorimmalle, Simolle (s. 1936), kolmanneksi nimeksi Samuel.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 10, Montta laskee Pyhäkosken

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

Pyhäkoski Montta oli tällä erää kulkenut Oulujoen vesiä, kulkenut laveita Oulujärven selkiä ja ilman pelvotta laskenut suuria Oulujoen koskia. Mutta kun hän tuli Pyhäkosken niskaan ja havaitsi kosken mahtavaa vihaa, tärisytti häntä äkkinäinen vapistus. Hän seisoi silmänräpäyksen mietiskellen, epäilyksellä luoden silmänsä sinne ja tänne ja näkyi nyt päättäneen kääntää veneensä rantaa kohden välttääkseen vaarallista koskea.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Koira ilmoittajana

Kesäniemiä, Kiviharjuja ja vieraita Kuvan henkilöt eivät liity tapaukseen; Kesäniemet tulivat Laitasaaren Ähkylään vasta 1900-luvun alussa – mutta tunnistatko henkilöitä?

Kartanokoiran hyödyllisyydestä kertoo vielä kirjeenvaihtajamme:

Muutamia vuosia sitten kun Ala-Ähkylän talossa Muhoksella Laitasaaren kylässä oli tuli päässyt valloilleen päärakennuksen välikatossa, oli talon koira sydänyön aikana toisella puolella kartanoa asuvan huonemiehen oven takana alkanut kynsiä ovea ja haukkua ja ulvoa että huonemiehen täytyi lähteä ulos katsomaan mikä sillä olisi kummempaa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 22.4.2015

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous keskiviikkona 22.4.2015 Laitasaaren rukoushuoneella. Osoite: Rantatie 190, 91510 Rova.

Hallitus kokoontuu klo 17:00 ja vuosikokous klo 18:00. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet.

Tervetuloa!

P.S. Jos haluat tukea toimintaamme, liity jäseneksi – onnistuu  lomakkeella (klikkaa linkkiä).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Keskiaho no 73 historia

Seppo Kassisen talo Keskiahon tila sijaitsee Laitasaareen kuuluvalla Sanginjoella. Se on Laitasaaren historiasivuston uusimpia taloja ja perustettu 1790-luvun lopulla. Ensimmäinen isäntä oli Tuomas Paavonpoika Piirainen.

Viimeisimpiä tilan omistajia ovat olleet Kassiset – suku alkuaan Muhoksen Halosesta no 1. Miksi sukunimi Halonen muuttuu 1890-luvulla Kassiseksi, yksi olettamus selviää Keskiahon sivulta.

Tilan historiaa on selvitellyt Taisto Isokangas mm. Raimo Rannan avustuksella ja sen voit lukea tämän linkin kautta.

Lisäkuvat Keskiahosta eivät olisi pahitteeksi – etenkin ne vanhat! Kuvien lähettämisohje on tässä (klikkaa linkkiä).

Tallennettu kategorioihin 73 Keskiaho | Avainsanoina | Jätä kommentti

Elämänkertani

Kirjailija Salli Lund (o.s. Mäkelä) Lauloi kauloi elämän laine
vaahtoa viskoi, kaarnoja kietoi
kalliorannalle roiskutellen.
Tuulin tuiversi
aalloilla uhkasi
vihojen vihmoja viuhutellen.
Jylisi, iski ja löi
salamoita.
Vastatuulessa
kiskoen soudin
huovaten, hinaten,
kuitenkin voitin.
Koivikkolehdonkin
rannalle soitin
tuohitorvella.
Enpä moiti.
Taakseni katsoen ylpeilen noista.
Eteeni katsoen yhäti toistan:
päivänhuilua kerran soitan.

- Salli Lund, 1950

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Museolle murtauduttu!

Todella ikäviä uutisia – 28.2.-1.3.2015 välisenä yönä on Muhoksen kotiseutumuseoon murtauduttu. Etuoven lukko oli väännetty auki sorkkaraudalla. Monenlaista tavaraa oli kadonnut: seinäpuhelin, koko rahakokoelma, Arabian astiasto, tuliaseet, ompelukone, ym. Arvokkaimmat esineet lienevät olleet tsaari Nikolai II:n kruunajaiskupit 2 kpl vuodelta 1896 ja ennen kaikkea kirkko-osaston seinältä viedyt kaksi kynttilälampettia vuodelta 1732. Poliisi on käynyt heti aamulla museolla, kun asia havaittiin ja tehtiin ilmoitus. Mahdolliset havainnot suoraan Oulun poliisille numeroon 029 541 6194. Lisää kuvia varastetuista esineistä Kotiseutuyhdistyksen sivustolla (klikkaa linkkiä).

Jos olette Facebookissa, jakakaa em. kotiseutuyhdistyksen linkkiä! Kiitos!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Kansalliseepos Kalevala tänään 180 vuotta!

Kalevala

Kansalliseepoksemme Kalevala täyttää tänään 180 vuotta! Nyt on myös erityinen juhla-aika sillä Kalevala on ilmestynyt Karjalan Sivistysseuran toimesta sen alkuperäismurteella eli vienankarjalaksi. Kalevalaahan on käännetty useille kymmenille eri kielille, mutta sitä ei ole aiemmin painettu sen alkuperäismurteella. Kirjan julkaisu tapahtui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa keskiviikkona 25.2.2015. 1

Topelius vanhemman perhekuva Eepokseemme syntyyn on suuresti vaikuttanut Sakari (Zacharias) Topelius vanhempi (s. 1781). Hän puolestaan liittyy Laitasaareen muunmuassa siten, että hänen isoisoisänsä Kristoffer Topelius (s. n. 1703) pakeni Isovihan aikana Laitasaaren Lumiaisissa sijainneelle piilopirtille. Tästä kertoo sivustomme artikkeli Koivu ja Tähti.

Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa Kalevalan runoista on kerätty. Tämä kalevalainen runopesä löytyi alkuaan piirilääkäri Zacharias Topeliuksen kiinnostuksen avustamana – hän nimittäin kirjoitti jo vuonna 1803 muistiin runoja Suomen alueella kulkevilta laukkukauppiailta. Hänen kolmannessa julkaisemassaan vihkossa viitataan jo Vuokkiniemeen ja viimeisessä eli neljännessä julkaisussa hän kertoo suoraan mistä runoja löytää. Hän on kirjoittanut runovaroista näin:

Yksi ainoa maanpaikka, sekin Suomen piirin ulkopuolella, tai muutama pitäjäs, Arkangelin läänissä erinomattain Vuokkiniemen Pitäjäs, säilyttää vielä vanhat tavat, ja vanhan urosväen jutut vilpitönnä ja puhtaana. Siellä veisaa Väinämöisen ääni, siellä soipi vielä Kantele ja Sampo.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen, yleistä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Mattilan Jenni-mummi

Mattilan Jenni Tyttärentytär kertoo mummistaan Jenny Elisabet Mattilasta (s. 23.5.1905) joka asui ensin Kärnäntiellä Mattilassa, myöhemmin Romppaisentiellä Hautala -nimisessä talossa.

Jenni-mummi oli iloinen ja ahkera. Jenniä ei rasittanut työt koskaan, aina oli aikaa auttaa naapureitakin. Monet kyläläiset muistavat Jennin hänen heleästä naurustaan. Mummi oli monitaituri; leipoi leivät ja pullat, teki navettatyöt ja oli pellolla. Ompeli kotiväelle vaatteet ja joskus kyläläisillekin. Toimi myös ulosvetäjänä eli lapsenpäästäjänä eli kätilönä. Paransi samalla luonnonlääkkeillä ihmisiä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila | Avainsanoina , , | 3 kommenttia