Kuvien tunnistamista – naiset ja miehet

Hakkarilan ja Aholan kuvia

Kuvien tunnistuskierros jatkuu! Tunnistamattomat kuvamme on jaoteltu teemoittain: naisia, miehiä, lapsia, perheitä ja ryhmiä.

Katselkaapa kuvia – löytyykö tuttuja kasvoja? Jos on mahdollista, näyttäkää kuvia vanhemmillenne tai muille iäkkäämmille sukulaisillenne jotka ovat asuneet Laitasaaressa.

Laittakaa tunnistuskommenttiin selostus, mistä kuvasta on kyse. Kuvat aukenevat suuremmaksi kun niitä klikkaa ja kun klikkaat toistamiseen se sulkeutuu. Kuvia voi myös selata eteen- ja taaksepäin alaosassa olevien kaksoisnuolien avulla.

Linkit tunnistamattomiin naisiin ja miehiin.

Aiemmin arvailtiin perheitä, osa jäi vielä tunnistamatta; perhekuvat löytyvät tästä.

P.S. Muistattehan että myös talokuvissa on tunnistamattomia – sellaiset galleriat on merkitty tähdellä (*).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – pottulapio

Viskaalin pottulapio

Perunalapio

Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Paavo Kauppila, Viskaali eli Koistila no 22.

Yhdestä puusta veistetty leveä lapio.

Lapion terässä tumma ristikuvio.

95 cm x 21 cm, terän kork. 45 cm

P.S. Mihin pottulapiota käytettiin? Muistaako kukaan omasta lapsuudestaan tätä työkalua?

 

 

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina | 1 kommentti

Ylitalo no 69 historia

Ylitalo69

Sanginjokivarressa sijaitsevan Ylitalon no 69 historiikin sivustollemme teki Pirkko Kettunen. Tilan syntyhistoria alkanee vuonna 1789 – tuolloin isäntänä oli Rovalan no 63 aiempi isäntä Heikki Matinpoika Mikkonen (s. n. 1750, k. 22.04.1814). Toistaiseksi ei ole selvinnyt mistä Heikki oli lähtöisin, patronyymi Matti  käy ilmi esikoisen kasteesta. Heikillä oli vaimona Kaarina Jaakontytär Sparf eli Karjalainen (s. 20.5.1750, k. 20.2.1813), heidät vihittiin Laitasaaressa 24.2.1770.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 69 Ylitalo | Avainsanoina | 3 kommenttia

Aku Pakinoi – Kielikoetukset (1926)

Kalevan lukua Sanomalehdissä oli tuonoin eräs hämmästyttävä uutinen – koski upseerien kotimaisten kielten pätevyystutkintoa – että ainoastaan yksi (1) läpäsi kokeen suomessa!

Kansa, joka tämän näki, sanoi ihan ääneen: – Oho!

Mutta vähän syvemmin suomen kielen salaisuuksiin perehtynyt taisi ajatella: – Aha!

Ja se ”aha” on sangen sisältörikas. Se johdattaa mielikuvituksen sen petäjän juurelle, jonka kylkeen kerran tenttien loputtua naulattiin päällekkäin Setälän Suomen kielioppi ja Lauseoppi sekä Godenhjelmin Lyhyt runousoppi. Ja se ”aha” saattaa olla jonkunverran vahingoniloinen, mikäli omissa papereissa on pysyvä ja pätevä merkintä k.o. aineen suorituksesta. Sillä saadapa tehtäväkseen suorittaa esim. kymmenen vuoden kuluttua uudelleen tuon kokeen. Tarvitsisi olla vähintäin suomenkielen lehtori muistaakseen edes puolet kaikista säännöistä, poikkeuksista ja muistutuksista.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 8, Viimeisen jättiläisen asuinsija

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

Koskivene Oulujoella Muhoksella kerrottiin tarinaa viimeisen Jättiläisen asuinsijasta Puolangan Hiidenvaarassa. Kun nykyinen kansakunta tuli niille seuduille, löysi yksi tulijoista metsästä karhunpesän. Mies tappoi Karhun ja kuuli vielä pesästä ääniä. Meni katsomaan, kuka siellä äänteli ja löysi pesästä ihmislapsen, otti sen sieltä ja vei asuntoonsa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Hyvä lukijamme – tue Laitasaaren historiankeruuta!

Viimeisimmän kuukauden käyntimäärät päivittäin Päivittäin sivustollamme käydään 120-270 kertaa – siis yli 5.000 kertaa per kuukausi (kuvassa kuluneen kuukauden tilastoa, klikkaa suuremmaksi).

Sinä lukijamme tässä joukossa – tue työtämme liittymällä Laitasaari-Seuran jäseneksi!

Jäsenmaksut ovat pääasiallisin tulonlähteemme, sillä esim. Muhoksen kunnan harkinnanvaraisia avustuksia saimme viime vuonna 150 eur. Sillä ei kateta edes sivuston palvelinkuluja.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | 2 kommenttia

On valon vuoro

Pappilan naisväkeä

Kaksi pimeyttä kurkotti kättä,
aikainen iltapimeä,
viipyvä aamuhämärä,
harteillemme laskeutuen molemmat.

Lumihiutaleitten laulu,
jään muotoilemat pilarit,
valkoliinapäiset poppelit
tajullemme hymisevät
kaamosajan viihdykettä
torjuen pimeää tunkemasta
sydänsyvyyksiimme asti.

Mutta tuuli, se ahnehtija
kademielinen, pyyhki
poppelilta lumihuippulatvat.
Harmaus hämärään jäi ikävöiden.

Mutta aika, järkkymätön aina
käskyn pimeydelle antoi:
Peräydy!
On valon vuoro!
Käännyimme valoa kohti;
onnitellen toisiamme
uuden vuoden yönä.

- Salli Lund, 1969

Hyvää Uutta Vuotta lukijoillemme!

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | 1 kommentti

Hyvää Joulua 2014!

Wanha joulukortti - joulukuusi En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu
Jumalan sanan valoa, joss’ sieluin kirkastuu
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin
Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa
Sua halajan, Sua odotan, Sa Herra maan ja taivahan
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo.

Sävel: Jean Sibelius, sanat: Sakari Topelius, suomentaja tuntematon

Jäämme joulutauolle – Laitasaari-Seura ry toivottaa jäsenilleen ja kaikille sivuston lukijoille Hyvää Joulua!

P.S. Jouluun liittyviä aikaisempia artikkeleja voit lukea täältä (klikkaa linkkiä).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – liitupiippu

Liitupiiput

Ehkäpä joku Kokon no 30 eli Laihiaisen isännistä tuprutteli piippuaan taimenia narratessaan!

Vaaleampi piipunpesä on löydetty  Laitasaaresta, Hökkelin putaalta, kun matalan veden aikana oltiin sukulaislasten kanssa rannassa etsimässä “aarteita”. Ja aarrehan löytyikin!

Liitupiiput olivat yleisiä 1700-luvulla. Koska ne olivat hauraita, ne katkesivat helposti. Kuinkahan vanhoja lienevät nämä valkoisesta savesta tehdyt piipunpesät?

Voit lukea lisää liitupiipuista täältä.

Muita vanhoja laitasaarelaisesineitä? Luepa niistä täältä.

Tallennettu kategorioihin 30 Kokko | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 2

Elämäntoveri

Ylä-Monola, vasemmalla Monola Viktor Gideon Aulin (1854-1920), papin poika Lapualta, oli nopea käänteissään. Kun hänet helmikuussa 1878 vihittiin papiksi, hän oli vasta edellisenä päivänä täyttänyt 24 vuotta. Ensimmäisen papinvirkansa hän sai Muhoksen kirkkoherra Samuel Strömmerin apulaisena, ja ensimmäisen esimiehen perheestä löytyi tuleva elämäntoverikin. Muhoksen pappilassa oli kolme viehättävää tytärtä, joista keskimmäiseen, Hedvig Auroraan, tumma ja komea, myöhemmin Oulun kauneimmaksi mieheksi sanottu Viktor Aulin rakastui. Jo kahden kuukauden kuluttua nuorten ensitapaamisesta isä Samuel vihki tyttärensä ja apupappinsa avioliittoon Muhoksen kirkossa. Molemmat olivat papin lapsia neljännessä polvessa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti