Hauskaa Valpuria!

Hilli ja Kalle Strömmer

Toivotamme Hauskaa Vappua kaikille laitasaarelaisille ja tämän sivuston lukijoille!

P.S. Kuvassa Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmer ylioppilaslakki päässä siman juonnissa vaimonsa Hiljan kanssa. Katso pappilan kuvia täältä.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 11, Montan kuolema

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Tämä artikkeli on sarjan viimeinen. Kaikki jättiläistarinat löydät tämän linkin kautta. Kiitos Raimolle näiden kokoamisesta!

Koski kuohuu Mutta koskenhaltiaa ei tämmöinen tuuma ensinkään tyydyttänyt, häntä päinvastoin suututti Montan kavaluus. Hän kosti. Vähän matkaa kosken alapuolella oli vesipyörre, jossa puun näköinen esine pyörien kellui. Montta tunsi sen samaksi kuusoseksi, joka ennen oli ollut hänen purjeenansa ja vast’ikään hänen oivana oppaanansa kosken kuohujen keskitse. Hän päätti ottaa puun ylös ruuheensa, kukapa tiesi miksi tuo vielä voi hyväksi olla. Hän tarttui käsin puuhun, mutta vetikö samassa haltia puuta toisesta päästä, vai mikä lienee, mutta horjahti suinpäin hän veteen pudota pulahti ja katosi arkkuineen päivineen pyörteeseen. Tyhjänä, pohja yläilmoihin kääntyneenä, jatkoi ruuhi hiljaista kulkuansa jokea alaspäin. Haltia otti väkivallalla mitä hänelle oli tuleva vieläpä kuolemallakin rankaisi lupauksen rikkojaa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rönkön höyrymylly

Heinäntekoa Monolassa Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Oulujoen vesistöpalkinto 2014

Vesistöteko 2014 Laitasaaren historiasivusto on saanut Oulujoen Reitti ry:n tunnustuspalkinnon vuoden parhaasta ympäristökulttuuriteosta. Palkittavan teon on jollain tavalla liityttävä Oulujoen vesistön tunnetuksi tekemiseen, sen virkistyskäytön tai elävän kulttuurin edistämiseen.

Sivusto kertoo Laitasaaren ja koko Muhoksen tarinaa vuosisatojen takaa nykypäivään. Sivusto on erittäin laaja ja kasvaa koko ajan. Sivuston eteen on tehty valtavasti töitä ja se on erinomainen esimerkki lajissaan. 1 2

Vastaanotin palkinnon koko upean kirjoittajatiimimme puolesta – erityiskiitokset historian syövereihin syöksymisestä toiselle sivuston päätoimittajalle eli Sarille, huippututkijoille Ritvalle ja Raimolle sekä muille ahkerille kirjoittajillemme! Eikä unohdeta tekniikkaguru Pekkaa! Yhteistyömme on saanut mukavan tunnustuksen.

P.S. Kaikki Oulujokeen liittyvät tarinat löydät tämän linkin kautta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Arkistolaitoksen tietokannassa ongelmia

Tilojen historiikkeihin linkitetään aina alkuperäiset lähteet, jotka ovat useinmiten joko Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa tai Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen materiaaleissa.

Arkistolaitoksen linkit eivät nyt toimi, ohessa tiedote asiasta

22.04.2015
Digitaaliarkistossa käyttökatko

Digitaaliarkiston toiminnassa on useita viikkoja kestävä käyttökatko. Käyttörajoitetut digitaaliset aineistot ovat toistaiseksi poissa käytöstä, mutta julkisia digitaalisia asiakirjoja voi tutkia arkistolaitoksen Astia–verkkopalvelun kautta.

Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston teknistä ylläpitoa ollaan parhaillaan ulkoistamassa. Osana ulkoistamista aineisto siirretään uudelle palvelimelle. Siirron valmistuttua palvelu toimii jälleen normaalisti.

Arkistolaitos pahoittelee asiakkailleen katkoksesta aiheutuvaa haittaa.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Rönkkö no 18 historia

Pihaheinäntekoa, taustalla Rönkön talot Monolan väkeä heinähommissa – oikealla harava kädessä Tytti eli Gunvor Hägglund, vasemmalla Joonas Littow ja keskellä Antti Jaara Kivarista. Taustalla Rönkön rakennuksia.

Rönkkö – myös Määttä-Rönköksi mainittu – on, kuten nimestä voi päätellä, yksi monista Määtän taloista Laitasaaressa.

  1. Määttä kantatalo – lue lisää tästä
  2. Isomäättä no 16 – historiikin kirjoitus kesken – apua kaivataan!
  3. Pienimäättä no 17 – lue lisää tästä
  4. Määttä-Rönkkö no 18 – lue lisää tästä
  5. Määttä-Sieppo no 20 – lue lisää tästä
  6. Määttä-Yrjänä no 29 – lue lisää tästä
  7. Määttä-Kauppi no 36 – lue lisää tästä
  8. Kopsa no 42 – lue lisää tästä

Kuten huomaatte – Isomäätän historiikki on aivan alkutekijöissään! Onko sukuasi asunut tilan alueella?

Rönköstä ei ole kuvia – olisiko tilaa viimeisimmäksi omistaneilla Haapalaisilla niitä? Tai talon heiltä ostaneilla ja rakennukset purkaneilla uusimmilla omistajilla? Yhteydenottojanne kaivataan!

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kuvien tunnistamista – lapset ja ryhmät

Pirttijärvellä juhannuksena 1930

Sanginjokisia Pirttijärvellä juhannuksena 1930 Tuppelan pihassa. Vas. Lohelat Samppa, ed. Heikki ja Väinö. Janne Viittanen edessä, Aarne Kassinen avopäin vaal. takissa, Eemil Honkarinta, Mirja Kaveri, Anne Laurila, Janne Kaveri ja Antti Määttä kaulakkain, Lilja Törmänen valk. hartiahuivi, Lyyli Aho kukallinen huivi, takanaan Helga Parviainen sekä Hilja Grönstrand. Martta Honkarinta ja Iida Mikkonen oik. Kuva: Sinikka Koskenniska

Tunnistamattomiin ryhmäkuviin on saatu pari uutta kuvaa sanginjokisista, tarkistakaapa näkyykö tuttuja naamoja? Oheisen kuvan tekstin löysi Pohjois-Pohjanmaan perinnealbumista Pentti Lohela.

Entäs tämä talo – kenties Sanginjoelta tämäkin?

Mikä talo?

Linkit tunnistamattomiin lapsiin ja ryhmiin.

Aiempi tunnistusartikkeli.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kulkija vanhalla Oulu-Muhos tiellä 1600-1800 luvulla

Tämän tekstin on kirjoittanut Raimo Ranta ja se kertoo mielenkiintoisella tavalla millainen näkymä entisajan kulkijalla on ollut liikkuessaan vanhalla tiellä Pikkaralankylästä aina Muhosperään saakka

Erkki Kärnän ja Kerttu o.s. Juusolan häät Kestissä vuonna 1929

Vanha tieura, joka oli alkuun ratsain ja jalkaisin kuljettavissa, avattiin ensimmäisen kerran kuljettavaan kuntoon 1610-luvulla. Rakentamisen pani alulle Oulun linnan käskynhaltija Isak Behm. Maaherra Wrangell antoi vuonna 1681 raivata tie vaunuin ajettavaksi. Tien tärkeimmät käyttäjät olivat virkamiehet ja sotilaat, myös Viipurin ja Oulun välinen postilinja kulki Oulujokivartta pitkin. 1

Kuljemme vanhaa tieuraa Pikkaralan kylästä Viskaalintietä Tuohinonojalle. Halonen, Vauhkola, Puujalka, Perttunen eli Koistinen jäävät tien oikealle puolelle, vasemmalle Perttula, joka myöhemmin tunnetaan Viskaalina.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Laitasaaren esineistöä – seinäkello

Hakkarilan seinäkello Seinäkello

Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Alli Karppinen o.s. Parviainen (Reini eli Saunakangas no 74). Jaakko Parviainen (s. 1889, Allin isä) ostanut sotilaspuustelli Hakkarilan huutokaupasta.

Hakkarilassa asuneen maanmittari Sjöholmin vaimo Maria kuoli sydänhalvaukseen vuonna 1896. Marian perukirjassa mainitaan paljon talon irtaimistoa, mm. seinäkello – liekö ollut juuri tämä sama? Leski perheineen muutti Laitasaaresta Kemiin vuonna 1910. Olikohan huutokauppa pidetty näihin aikoihin tai uusien asukkaiden tultua Hakkarilaan?

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 74 Saunakangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren historiasivusto 3 vuotta

Neitoja rannalla Tunnistatko näitä ihania neitokaisia Oulujoen rannalla – klikkaa kuvaa isommaksi!

Aika rientää – mutta paljon on saatu aikaiseksi!

Kolmessa vuodessa sivustolle on koottu

  • historiikkeja yli 60 talosta ja useamman historiikki on viimeistelyä vaille valmis
  • sivuja yhteensä 420 kpl (mm. talosivut ja niiden kuva- ja tarinasivut)
  • artikkeleja 463 kpl (eli etusivun tarinoita – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä)
  • valokuvia 1.619 kpl

Tuona aikana sivustolla on

  • käyty yli 171.589 kertaa – viimeisen vuoden aikana n. 5.000 käyntiä kuukaudessa
  • käynyt yli 69.000 eri lukijaa
  • sivukatseluja yli 676.000
  • lukijoista 60% on uusia ja 40% sivustolla jo aiemmin käyneitä, eli uusien lukijoiden määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana.

Sivusto avattiin – lue artikkeli tästä; sivusto vuoden ikäinen – lue artikkeli tästä; sivusto kahden vuoden ikäinen – lue artikkeli tästä.

Suuret kiitokset kirjoittajillemme, Laitasaari-Seuran jäsenille, sekä kaikille muillekin jotka ovat edistäneet Laitasaaren kylän historiankeruuta! Seuran jäseneksi voit liittyä täältä (klikkaa linkkiä, avautuu uusi ikkuna) – tuet samalla toimintaamme!

Projektin tavoite on saada ensimmäinen osa kylähistoriikkia painettua kirjaksi – alustava aikataulu on talvi 2016.

Seuraavassa Laitasaari-Seuran hallituksen kokouksessa pohditaan myös, pidämmekö sivuston edelleen kaikille avoimena. Toinen vaihtoehto on että rauhoitamme sen vain jäsenille, jolloin kirjoittajat ehtivät paneutumaan tärkeimpään asiaan eli talohistoriikkeihin. Tätäkin asiaa voi ja saa kommentoida!

Tallennettu kategorioihin yleistä | 6 kommenttia