Sivusto auki vain jäsenille 1.6.2016 alkaen

Paavo Holappa ja Janne Rahko

Joka vuosi olemme pitäneet kesäpaussia – näin teemme nytkin, koska kesä on molempien pääkirjoittajien kiireisintä työaikaa. Ajastetusti ilmestyy sivustolla kuitenkin artikkeleja normaaliin tapaan eli lukemista kyllä riittää.

Mikäli haluat lukea Laitasaaren tarinoita myös kesän aikana tervetuloa jäseneksi! Tutustu seuraan täällä ja täytä jäsenlomake täällä 29.5. mennessä. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostilla laitasaari.seura [at] gmail.com

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Viinikanoja no 67 historia

Viinikanojan väkeä Viinikanojan uudistila on perustettu 1780-luvulla. Perustaja oli Hannu Pekanpoika Remes eli Pelkonen. Hannu toimi myös Laitasaaressa kyytirättärinä.

Kyytirättäri toimitti nimismiehen antamat määräykset, esimerkiksi kyyditysmääräykset, pitäjän eri osiin. Hän saattoi myös kestitä ja majoittaa kruunun virkamiehiä. Kyytirättäri sai palkkiokseen osuuden nimismiehenverosta ja joskus vielä erillisiä palkkioita. 1

Tila oli pitkään, yli 50 vuotta, yhdistettynä Karhuun no 6. Sittemmin tilaa omisti mm. omisti kruununnimismiehen poika, lääninmaanmittari Benjamin Jacobinpoika Ståhlberg.

Viimeisimmät Viinikanojaa pitkään omistaneet olivat alkuaan sukunimeltään Kaveri. Heidän sukunimensä muuttui ajan ja seudun tavan mukaan Viinikanojaksi. Lue lisää talon historiasta täältä.

Tallennettu kategorioihin 67 Viinikanoja | Avainsanoina | Jätä kommentti

Testamentti

Vanha kuva Onteron talosta

Tule tyttöni majaani.
Aukaise sinervä uksi;
Saaos salvoni sisälle
runopirtin perimmälle
pitkän mietepenkin päähän
unen uunien kupeelle.

Ota vuosia mukaasi!
Päivät hellät ja hämärät,
kuut ja viikot kainaloosi.

Saatan istumasijoilles.
Katso sillä silmälläsi
joll on ennenkin eläjät
meitä ennen matkannehet
laulun miehet, runon naiset
nähnehet näkyä monta
elämästä uudemmasta
muuttuvasta, nousevasta.
Päivän lauluja hyviä
kuntoa Kalevan kansan
helkyttivät heinäkengät.

Niinpähän sinäkin laula.
Kerro maasi kauneutta
soita ihmisen iloja,
murehia mennehiä
muista hellästi hyräillen.
Katso pilvien perille,
siksi siell on sinisillat
aatosuoman vartijat
etteivät matelis maassa
turhuuksissa tuppuroisi.
Minkä laulat – ne tosia –
hyvän mielen helke yllä
kevään kelloja heläytä,
kesän kukat keikuttele,
pienet poimi. Urvut säästä.

Vielä varoitan varaksi
pitkän matkan murkinaksi:
vastus pahakin poluillas
saattais piillä piinallinen –
elä niitä väistättele,
sähinöistä säikähtele.
Elä itke ilkkujille
kademielille kumarra
niin on veikot vierelläsi
kupeillasi kunnolliset.
Yks on auttaja edessä,
toinen takaa työntämässä
aikoihin avartuvihin.

– Salli Lund, 1972

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kesti-Pelkosen isäntäväki

Kestin talo Laitasaaressa Kesti-Pelkosen tila no 14/3 oli viime vuosisadan alussa vielä Laitasaaren suurimpia maatiloja – ellei suurin – ja sen omisti silloin Tampereen talousalueelta tänne muuttanut maanviljelijä Hugo Perttula (s. 1886) Bertta-emäntineen (o.s. Ala-Hinkkala, s. 1891). Tiloilla Kesti no 35 ja Pelkonen no 14 oli tuolloin sama omistaja.

Kun maatalous oli näihin aikoihin vielä käsityövoittoista, tila tarvitsi paljon ihmistyövoimaa. Niinpä minunkin isoisäni Matti Ranta (s. 1872) oli Kestillä ympäri vuoden töissä ja isäni pääsi jo 16-vuotiaana maitohevosen kuskiksi Saarelan Osuusmeijerille kuljettamaan Kestin tilan maidot. Äitini Kaisa Väliaho oli myös Kestissä palvelijana.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 14 Pelkonen, 35 Kesti | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaari-Seura ry 15 vuotta!

Greusin kioski 1960-luvulla

Seuran perustajajäsenet olivat Heikki Vainiokangas, Pekka Kinnula, Erkki Väliaho, Reijo Suorsa, Eero Parviainen, Pentti Ojala, Väinö P Karppinen, Alli Karppinen, Eino Pesola, Pentti Heikkinen, Ellen Keränen, Asta Pikkarainen ja Ritva Hägglund.

Iloista kevättä lukijoillemme ja onnea kaikille Äideille tulevana sunnuntaina!

Lue lisää Laitasaari-Seurasta täältä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Määttälä jaettiin Jurvakaisesta

Tuntematon sekä Anna o.s. Karppinen ja Pekka Määttä perheineen Tällainenkin talohistoria – lyhykäinen kylläkin, on tullut joskus kirjoitettua. Melkein oli unohtua.

Määttälän rakensi Paltamosta tullut Matti Jokelainen perheelleen noin vuonna 1916.

Lue lisää Määttälästä tästä.

Tallennettu kategorioihin 45 Jurvakainen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 11

Auroran päivät

Ahreniuksen perhe palvelijoineen Mummo vilkastui aina, kun talossa kävi vieraita. Lapset ja lapsenlapset vierailivat silloin tällöin. Joka vuosi 10. maaliskuuta Monolassa vietettiin Auroran päiviä. Lähimpään seurapiiriin kuuluivat joen toiselta puolelta Ahreniuksen rouva (Hakkarilasta no 25) ja Castrénin neidit (Koivulasta eli Rajalasta). Kahvipöydässä komeili nimipäiväkranssi, ja pikkuleipiä oli leivottu seitsemää sorttia. Myös ”a la glassia”, kotona tehtyä ihanaa kermajäätelöä tarjottiin mesimarjahillon kera.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mikä rakennus?

Saarelan osuusmeijeri

Tunnistaako kukaan mikä rakennus tässä kuvassa on? Kun kuvaa klikkaa isommaksi, huomaa että se on vanha – myös ihmisten vaatetus on vanhanaikainen, kenties aivan 1900-luvun alusta. Mihin on tarvittu tuollainen määrä puutavaraa? Mikä on erikoinen pitkä putki joka tulee ulos katosta? Kuvassa näyttäisi olevan vain naisia.

Kuvan taakse oli kirjoitettu että se esittäisi Saarelan osuusmeijeriä. Onko näin?

Toisaalla olevat kuvat esittävät meijerirakennuksen erinäköisenä, ks. mm. sivu Rantakaupasta, viereinen rakennus pitäisi olla Saarelan meijeri. Ja sitten on Leskelän Kalevin kirjoittama artikkeli Saarelan tilusasioista – siinäkin rakennus on erilainen. Saarelan meijerin oma sivu on tässä. Vertaa esim. piippujen lukumäärää ja ikkunoiden mallia.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä | Avainsanoina | 1 kommentti

Halkovaara no 47 historia

Muhoksen tiilitehtaan konttori- ja asuinrakennus

Pekka Karppila, uskollinen avustajamme sivustolla, kokosi Halkovaaran no 47 historiaa. Tila on perustettu 1760-luvun lopulla. Itse kirjoittelin tilalla asuneista kappalaisista pienet pätkät ja satuinpa kuvaamaan heidän sukunsa hautakiviäkin Muhoksen Kirkkosaaressa valokuvausreissulla vuonna 2012.

Halkovaaraa sanotaan myös Korilaksi – nimi Korivaara on varmasti monelle muhoslaiselle tuttu. Samoin kuin kaksi tiilitehdasta (Muhoksen Tiilitehdas ja Soson Tiili) jotka sijaitsivat samalla tilalla. 1950-luvun karttakuvassa näkyy myös turkistarha – sen omistivat Kaupit. Kuinka kauan tarha oli toiminnassa, siitä ei ole meillä tietoa.

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Pienten puolesta (1948)

Kalevan lukua Ei tämä ole nyt politiikkaa. Täytyy olla varovainen. En uskalla järkyttää maailmanrauhaa puhumalla esim. pienten kansojen puolesta. Sotakiihkoilu on nyt kertakaikkiaan kielletty, enkä minä yleensä riko sellaisia: en halua enkä uskalla. Mutta pienten lintujen puolesta minä rohkenen puhua. Se ei ole politiikkaa. Ei ainakaan toistaiseksi; vaikka kyllähän jotkut etelän kansat syövät pikkulintuja, niin että: jokohan tämä kuitenkin olisi politiikkaa?

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti